Koronarokotteiden jälkeen esiintyviä kuukautishäiriöitä arvioidaan uusien tutkimustulosten valossa

Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) aloittaa uuden selvityksen mRNA-koronarokotteiden Comirnatyn ja Spikevaxin mahdollisesti aiheuttamasta lisääntyneestä kuukautisvuodosta ja kuukautisten poisjäämisestä. PRAC on aiemmin arvioinut koronarokotteiden mahdollista yhteyttä kuukautiskierron häiriöihin ja tällöin todettiin, että käytettävissä olevien tietojen perusteella rokotteen ja kuukautishäiriöiden välistä yhteyttä ei voitu vahvistaa.

Haittavaikutusilmoitusten määrä kuukautishäiriöistä on lisääntynyt, mikä voi johtua siitä, että nuoremmat ikäryhmät ovat tulleet rokotusvuoroon. Tämän lisäksi Norjassa on tehty aiheesta tutkimus, joka on vielä vertaisarvioimaton. Sen perusteella erityyppisiä kuukautishäiriöitä esiintyi 38 prosentilla tutkimukseen osallistuneista 18­–30-vuotiaista naisista ennen ensimmäisen koronarokotteen saamista. Runsaita kuukautisia ilmoitti noin 8 prosenttia naisista ennen ensimmäistä rokotusta ja noin 14 prosenttia ensimmäisen rokotuksen jälkeen.

Suomessa erityyppisistä kuukautishäiriöistä on tullut Fimeaan yli 3 900 haittavaikutusilmoitusta. Niissä on kuvattu hyvin erityyppisiä kuukautiskierron häiriöitä: runsaita, niukkoja, kivuliaita, epäsäännöllisiä tai poisjääneitä kuukautisia sekä erityyppisiä tiputtelu- ja välivuotoja.

Haittavaikutusilmoituksista on havaittu signaali koronarokotteen mahdollisesti aiheuttamista kuukautishäiriöistä. Koska erityyppiset kuukautishäiriöt ovat yleisiä, ei haittavaikutusilmoitusten perusteella voida arvioida ilmiön yleisyyttä tai sen muutoksia. Valtaosa kuukautishäiriöistä kärsivistä naisista ei hakeudu terveydenhuollon piiriin. Sen vuoksi kuukautishäiriöt eivät päädy terveydenhuollon rekistereihin, joista voidaan tehdä epidemiologisia selvityksiä. Norjalaistutkimuksen ja muiden äskettäin julkaistujen tutkimusten perusteella ilmiön yleisyyttä ja luonnetta pyritään selvittämään tarkemmin.