Asennemuutos on edellytys potilaiden osallisuuden edistämiselle

Potilaiden osallisuus terveydenhuollossa – miten ja miksi? -verkkoseminaari kokosi yhteen noin 200 osallistujaa tiistaina 3.5.2022. Osallistujina oli potilaita ja potilasjärjestöjen edustajia, hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia sekä yliopistojen ja lääketeollisuuden edustajia. Seminaarin tavoitteena oli edistää potilaiden osallisuutta terveydenhuollon järjestelmien suunnitellussa, toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Osallisuus strategisena kärkenä

Johtaja Andreas Blanco sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) totesi, että ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallisena omaan palveluunsa sen kaikissa vaiheissa. Siksi asiakasosallisuutta täytyy kehittää osana toimintakulttuuria ja organisaation strategista johtamista. Käytännössä osallisuus voi tarkoittaa asiakasraateja ja -neuvostoja sekä asiakaspalautteen käyttämistä kehittämistyössä.

Myös lainsäädäntö velvoittaa uusia hyvinvointialueita osallisuuden kehittämiseen. Hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. STM tulee seuraamaan hyvinvointialueiden toimintaa myös asiakasosallisuuden toteutumisen näkökulmasta.

Vastikään julkaistun Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuoteen 2026 mennessä. Ensimmäiseksi strategiseksi kärjeksi kohti tavoitetta on nostettu ”Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa”, kertoi potilasturvallisuuden professori ja johtaja Tuija Ikonen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta. Tavoitteena on edistää turvallisuutta lisäämällä osallisuutta, ja ohjata palveluidemme kehittämistä asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kokemusten perusteella.

Potilaiden osallisuus terveydenhuollon toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä

Seminaarissa esiteltiin Duodecimin Käyvän hoidon, Fimean potilasneuvottelukunnan ja Palveluvalikoimaneuvoston osallisuuden keinoja ja kuultiin toimintaan osallistuneiden potilasjärjestöjen ja potilaisedustajan kokemuksista. Yhteinen kokemus on, että vuorovaikutus lisää ymmärrystä molemmin puolin tavalla, joka muuten ei olisi mahdollista.

Lisäksi seminaarissa kuultiin konkreettisia esimerkkejä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja asiakasraadeista HUSin vatsakeskuksessa ja KYSssä.  Seminaarin lopuksi kuultiin jaetusta päätöksenteosta, jota edistetään Proshade-tutkimushankkeessa.

Kehittämistarpeet tulevaisuudessa?

Seminaarin keskusteluissa keskeisimmäksi esteeksi potilaiden osallisuuden toteutumiselle nousi terveydenhuollon ammattilaisten asenteet ja tiedonpuute aidosta osallistavasta kohtaamisesta. Lisäksi esteenä on usein sekä potilaiden edustajien ja potilasjärjestöjen mahdolliset resurssit osallistumiseen. Todettiin myös, että yhteinen kieli ammattilaisten ja potilaiden välille on edellytys aidon osallisuuden toteutumiselle.

Seminaarin päätteeksi todettiin, että edistystä on tapahtunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lainsäädännön tukemana juuri nyt on tärkeää huomioida potilaiden osallisuus hyvinvointialueiden toimintamalleissa ja siirtää hyviä kokemuksia käytännöiksi.

Tilaisuuden järjesti yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Palveluvalikoimaneuvosto sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Lue lisää

Potilaiden osallisuus terveydenhuollossa – miten ja miksi? -seminaarin esitykset