Usein kysytyt kysymykset kliinisten lääketutkimusten valvonnasta

EU asetuksessa uusia asioita ovat mm
- monikansallisten tutkimushakemusten arviointi tehdään yhteisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kesken. Suomessa arvioon osallistuvat Tukija ja Fimea yhdessä. Toimeksiantajien ei enää tarvitse jättää hakemusta eri jäsenvaltioihin erikseen vaan yksi hakemus CTIS portaalissa riittää.
- alhaisen interventioasteen tutkimus (ks. UKK-kysymys Mitä tarkoitetaan alhaisen interventioasteen tutkimuksella?)
- tutkimuksen toteuttaminen ns. hätätilatutkimuksena, jolloin tietyin, asetuksen mukaisin perustein tutkittavan tietoon perustuva suostumus voidaan pyytää vasta sen jälkeen, kun päätös tutkittavan ottamisesta mukaan on tehty.
-tutkimusten turvallisuusraporttien arviointi tehdään jäsenvaltioiden yhteistyönä
-kliinisiin lääketutkimuksiin liittyvän tiedon läpinäkyvyyttä (transparency) on lisätty EU asetuksen 536/ 2014 myötä.  

Kliinisten lääketutkimusten EU-asetus on jäsenvaltioiden lainsäädäntöä harminisoivaa sääntelyä, joten kansallisia (lisä)vaatimuksia voidaan asettaa vain niiltä osin kuin asetuksessa tämä on erikseen mahdollistettu. Suomessa toteutettavassa tutkimuksessa tulee asetuksen ohella noudattaa kansallista lakia kliinisestä lääketutkimuksesta (983/2021).

Laskutettavan tiedot (tai maksuvapausanomus) tulee liittää hakemukseen (maksuista Fimean verkkosivulla).

Tutkimuslääkkeiden valmistuksessa on huomioitava Fimean määräys 6/2022 Lääkkeiden hyvät tuotantotavat sekä kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävien lääkkeiden valmistusta koskevat vaatimukset. Tutkimusvalmisteen maahantuonti täytyy tehdä lääkelain 395/1987 mukaisesti.

Tukijan verkkosivuilla on tutkimuksen osaan II liittyviä ohjeita.

Mikäli tutkimus ei ole Suomessa hyväksyttävissä, voi kansallinen päätös olla kieltävä, vaikka muissa maissa tutkimus saisi aloitusluvan. Toimeksiantajan on mahdollista hakea muutosta tällaiseen kansalliseen kielteiseen päätökseen vaatimalla siihen oikaisua Fimealta.

Tutkimuslääkkeet, oheislääkkeet, niiden antamiseksi käytettävät lääkinnälliset laitteet sekä tutkimussuunnitelmassa nimenomaisesti edellytettyjen menetelmien kustannukset ovat tutkittavalle maksuttomia, ellei niiden maksullisuuteen ole perusteltua syytä. (Laki kliinisestä lääketutkimuksesta 6.luku 22§) 

Tutkimuslääkkeen ja oheislääkkeen määritelmiin löytyy apua ohjeesta Auxiliary Medicinal Products in Clinical Trials. 

Jos toimeksiantaja ei ole sijoittautunut EU:n alueelle, toimeksiantajan on nimettävä itselleen EU:ssa toimiva laillinen edustaja. Fimea voi kuitenkin toimeksiantajan hakemuksesta myöntää luvan siihen, että laillisen edustajan sijasta tutkimukselle nimetään pelkästään yhteyshenkilö. 

Rekrytoinnin alkamisesta, ensimmäisen potilaan ensimmäisestä käynnistä sekä tutkimusvaiheen loppumisesta pitää kirjata CTIS-portaaliin tieto 15 pvn sisällä näiden toteutumisesta.

Myös tutkimuksen keskeyttämisestä sekä uudelleen aloittamisesta tulee ilmoittaa CTIS-portaalin kautta 15 päivän aikarajan sisällä (CTR 536/2014 artikla 36).

Tutkimuksen tulokset tulee toimittaa portaaliin vuoden kuluessa tutkimuksen loppumisesta.

Määräajat lasketaan kalenteripäivinä.

Ennen raportoivan maan (RMS) valintaa, CTIS-portaalin kalenteri huomioi kaikkien tutkimuksen käsittelyssä mukana olevien maiden pyhäpäivät. RMS:n valinnan jälkeen määräaika lasketaan RMS:n kalenterin mukaan. Jos hakemuksen käsittelyn määräaika sijoittuu viikonloppuun tai RMSn viralliseen pyhäpäivään, määräaika siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Osassa II määräaikojen laskennassa huomioidaan vain kansallinen kalenteri.

Tutkimus tulee julkiseksi heti ensimmäisen osallistuvan maan tekemän päätöksen jälkeen. Jos sponsori on pyytänyt tietojen julkaisun viivettä, osa tiedoista julkaistaan vasta viipeen jälkeen.

Lisätietoja Appendix, on disclosure rules, to the “Functional specifications for the EU portal and EU database to be audited - EMA/42176/2014.

Kaikki kliiniset lääketutkimukset, jotka on toimitettu EU-lääketutkimusdirektiivin 2011/20/EY mukaisesti ja jotka jatkuvat 30.1.2025 jälkeen, on muutettava EU:n lääketutkimusasetuksen 536/2014 mukaisiksi 30.1.2025 mennessä. Tämä tapahtuu toimittamalla transitiohakemus ja tutkimuksen asiakirjat EMAn CTIS-järjestelmään.

Lisätietoa siirtymäkaudesta ja tutkimuksen siirtämisestä asetuksen mukaiseksi löytyy Euroopan komission EudraLex – Volume 10 - sivun Kysymyksiä ja vastauksia (CLINICAL TRIALS REGULATION (EU) NO 536/2014 QUESTIONS & ANSWERS) -dokumentista kohdasta 11. ARRANGEMENTS FOR THE TRANSITIONAL PERIOD.

Clinical Trials Coordination Group (CTCG) on myös koonnut ohjeistuksen (Best Practice Guide) direktiivin mukaisen kansainvälisen tutkimuksen siirtämisestä asetuksen mukaiseksi. CTIS-portaalin käytöstä transitiotutkimuksista lisätietoja moduulista 23 Transitional trials. 

Tärkeintä on muistaa, että siirtovaiheessa ei voi tehdä tutkimukseen mitään muutoksia, jotka vaativat viranomaisarviointia, kuten protokollamuutoksia tai uusien maiden lisäyksiä.

Akateemista lääketutkimusta koskee kliinisten lääketutkimusten hakemusten suhteen samat vaatimukset kuin kaupallisilla toimeksiantajilla. Jos akateemisella tutkimuksella ei ole ulkopuolista rahoitusta, voi hakemuksen yhteydessä edelleen toimittaa anomuksen maksuvapautuksesta.
Kannattaa tutustua EU-asetukseen 536/2014, erityisesti liitteeseen I ALUSTAVAN HAKEMUKSEN HAKEMUSASIAKIRJAT, joka kertoo, mitä dokumentteja tulee toimittaa. 

Lisäksi Fimean sivuilta löytyy CTIS-järjestelmään ohje (englanninkielinen) ja Fimean verkkosivuilta löytyy muutakin lisätietoa. Katso myös UKK liittyen protokollan ja tutkittavan tiedotteiden suunnitteluun.

Fimean verkkosivuilta löytyy EU:n kliinisen lääketutkimusasetuksen mukainen malliprotokolla, jota voi hyödyntää tutkimusta suunnitellessa.

Tukijan verkkosivuilta löytyy asiakirjamalli tutkittavan tiedotteesta ja suostumuksesta (asetuksen 536/2014 mukaiset tutkimukset).

Hakemus tehdään CTIS-portaalissa, johon täytyy ensin hakea EMA:lta käyttöoikeus.

Portaaliin viedään asetuksen 536/2014 liitteen I mukaiset ALUSTAVAN HAKEMUKSEN HAKEMUSASIAKIRJAT.

Fimean sivuilla on portaalin englanninkielinen käyttöohje.

Tutkimushakemuksen osaan I tulee liittää kuvaus tutkimuslääkkeen pakkausmerkintöjen sisällöstä, esimerkiksi malli tutkimuslääkkeen etiketistä.

Suomessa etiketin tulee olla suomeksi ja myös ruotsiksi, mikäli tutkimukseen otetaan ruotsinkielisiä tutkittavia. Jos pakkausta ei anneta tutkittavalle vaan lääkkeen annostelee tutkimushenkilökunta, merkinnät voivat olla vaihtoehtoisesti englanninkielisinä

Tutkimushakemuksen osan I, joka sisältää mm. protokollan ja tutkimusvalmisteen tiedot, voi jättää ensin arvioitavaksi. Tällöin osan II, joka sisältää kansalliset tiedot kuten tiedotteet ja tutkimuskeskusten tiedot, voi jättää arvioitavaksi, kun osa I on hyväksytty, kuitenkin viimeistään 2 vuoden sisällä hyväksymisestä. Osat I ja II voi jättää myös yhtäaikaa.

Ei tule. Kaikki viestintä viranomaiselta hakijalle on CTIS:ssä, ja hakijan pitää seurata tutkimuksen ja tutkimuksen käsittelyn tilaa portaalissa.

Aiemmin kukin jäsenmaa teki tutkimushakemuksen arvioinnin itsenäisesti, mutta nyt monikansalliset tutkimukset arvioidaan yhteistyönä CTIS-portaalissa niiden maiden lääkeviranomaisten ja eettisten toimikuntien kesken, joita hakemus koskee. Tutkimusarvioinnissa otetaan kantaa myös mahdollisten laitteiden ja sisäänottoon vaikuttavien testien CE-merkintään, jotka tulisi olla ja toimittaa jo protokollan toimitusvaiheessa.

Jos toimeksiantaja ei kuulu EudraVigilance-verkostoon, Suomessa ilmenneet odottamattomat vakavat haittavaikutukset tulee lähettää suojattuna sähköpostilähetyksenä (Eudralink, joka vaatii EMA-tunnuksen, tai Fimean turvapostipalvelu), osoitteeseen FI-CTA (a) fimea.fi.

Fimea siirtää tällöin tiedot tutkijan puolesta EudraVigilanceen. Menettely on kuvattava tutkimussuunnitelmassa (Lääketutkimusasetus 536/2014, Annex 1, D.20 a ja c). 

Kyllä, epäillyt odottamattomat vakavat haittavaikutukset eli SUSARit  ilmoitetaan ainoastaan Euroopan Lääkeviraston (EMAn) EVCTM (Eudravigilance Clinical Trials Module)-tietokantaan. EU-asetuksen mukaisesti EUn jäsenvaltiot tekevät yhteisarvioinnin SUSAReista, vuosiraporteista sekä muista turvallisuushuolista. Suomessa yhteisarviointiin osallistuu Fimea.

Akateemiset tutkijat voivat kuitenkin toimittaa SUSARit tietokantaan Fimean kautta, katso ystävällisesti myös UKK-kysymys "Miten akateemisten tutkimusten SUSARit tulee raportoida?".