Kehittäminen aihekuva

Lääkevaihto

Lääkevaihto

Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön huhtikuussa 2003. Fimea laatii neljännesvuosittain luettelon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Apteekeilla on tietyin edellytyksin velvollisuus vaihtaa lääkemääräyksellä määrätty lääkevalmiste halvimpaan tai siitä hinnaltaan vähän poikkeavaan, yleisesti saatavilla olevaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen.

Vaihtoa ei kuitenkaan saa tehdä, jos lääkkeen määrääjä on kieltänyt vaihdon lääketieteellisellä tai hoidollisella perusteella tekemällä kiellosta merkinnän lääkemääräykseen tai jos lääkkeen ostaja kieltää vaihdon (Lääkelaki 395/1987). Lääkkeen ostajalla on lisäksi aina halutessaan oikeus saada toimitushetkellä hänelle tosiasiallisesti halvin vaihtokelpoinen lääkevalmiste, jollei lääkkeen määrääjä ole kieltänyt vaihtoa lääketieteellisin tai hoidollisin perustein.

Lääkevaihdon säästöpotentiaali

Taulukko. Lääkevaihdon sivuuttamisen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vuosina 2015─2020, vertailu viitehintaiseen valmisteeseen

  2015 2016 2017 2018 2019 2020
Lääke on vaihdettu, muttei viitehintaiseen valmisteeseen, milj. € 1,2 1,0 2,7 2,6 3,1 1,7
Lääkettä ei ole saatavilla, milj. € 0,3 0,2 0,9 1,6 0,9 0,6
Potilas on kieltänyt vaihdon, milj. € 9,4 7,3 6,6 6,7 6,3 7,6
Lääkäri on kieltänyt vaihdon, milj. € 24,6 18,4 15,4 17,2 16,9 13,5
Lääkettä ei ole vaihdettu (ei vaihtokieltomerkintää), milj. € - - - - - 0,1
Lääkettä ei ole vaihdettu muusta syystä, milj. € 0,3 0,5 10,7 7,8 4,8 0,4
Säästöpotentiaali yhteensä, milj. € 35,9 27,3 36,2 35,9 32,0 23,9

Lähde: Kelan korvattujen lääkeostojen rekisteri

Lääkevaihdon säästöpotentiaali vuonna 2020 oli 23,9 miljoonaa euroa, kun lääkkeiden hintoja verrattiin edullisimpaan viitehintaiseen valmisteeseen. Tämä oli 33 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015, jolloin säästöpotentiaali oli 35,9 miljoonaa euroa. Eniten lääkevaihdon sivuuttamisesta aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle siinä tilanteessa, kun lääkäri on kieltänyt lääkevaihdon. Vuonna 2020 lääkärin vaihtokiellon säästöpotentiaali oli 13,5 miljoonaa euroa ja potilaiden vaihtokiellon 7,6 miljoonaa euroa.

Kuvio. Lääkevaihdon sivuuttamisen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vuosina 2015─2020, vertailu viitehintaiseen valmisteeseen.

Taulukko. Lääkevaihdon sivuuttamisen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vuosina 2019–2020, vertailu halvimpaan kaupan olevaan valmisteeseen

  2019 2020
Lääke on vaihdettu, muttei hinnaltaan halvimpaan valmisteeseen, milj. € 5,2 7,2
Lääkettä ei ole saatavilla, milj. € 1,9 1,1
Potilas kieltänyt vaihdon, milj. € 9,9 10,8
Lääkäri kieltänyt vaihdon, milj. € 14,7 14,1
Lääkettä ei ole vaihdettu (ei vaihtokieltoa) , milj. € 12,6 14,5
Lääkettä ei ole vaihdettu muusta syystä, milj. € 2,9 0,6
Säästöpotentiaali yhteensä, milj. € 47,2 48,3

Lähde: Kelan korvattujen lääkeostojen rekisteri

Lääkevaihdon säästöpotentiaali vuonna 2020 oli 48,3 miljoonaa euroa, kun lääkkeiden hintoja verrattiin kaupan olevaan edullisimpaan valmisteeseen. Tämä oli noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, jolloin säästöpotentiaali oli 47,2 miljoonaa euroa. Eniten lääkevaihdon sivuuttamisesta aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle siinä tilanteessa, kun lääkettä ei ole vaihdettu, vaikka lääkemääräyksessä ei olekaan vaihtokieltomerkintää (14,5 miljoonaa euroa) tai lääkäri on kieltänyt lääkevaihdon (14,1 miljoonaa euroa).

Kuvio. Lääkevaihdon sivuuttamisen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vuosina 2019–2020, vertailu halvimpaan kaupan olevaan valmisteeseen

Lue lisää:

Viitehintajärjestelmässä on edelleen säästöpotentiaalia (Sic!-lehti)

Vältettävien lääkkeiden käyttö on vähentynyt iäkkäillä (Sic!-lehti)