Eurooppalainen kulutuslukuprojekti ESVAC

Tuotantoeläinten antibioottien myynti Euroopassa vähenee 

Tuotantoeläinten antibioottien kulutus on vuosikymmenessä vähentynyt 43 % niissä 25 maassa, joilla tilastoja on vuodesta 2011 asti.

Euroopan lääkevirasto EMA on kerännyt tietoja eläinten antibioottien myynnistä vuodesta 2010 lähtien ESVAC-projektissa. Kulutustiedot perustuvat eläinten antibioottien pakkauskohtaiseen myyntiin, mikä on suhteutettu tärkeimpien tuotantoeläinlajien määrään. Myyntitiedot on pääsääntöisesti saatu lääketukkukauppojen ja apteekkien tilastoista. Useilla lääkevalmisteilla kohde-eläinlajeja on useampia, joten tietoja ei saada eläinlajikohtaisesti vaan raportoidaan lääkeryhmittäin ja -muodoittain.

Eläinten määrä huomioitu

Jotta antibioottien kulutusta eri vuosina voidaan vertailla, pitää myynti suhteuttaa eläinten määrään. ESVAC-projektin vertailuluku PCU, populaatiokorjausyksikkö, lasketaan tärkeimpien tuotantoeläinlajien määrän perusteella ja siinä huomioidaan myös maiden välinen eläinkauppa. Seuraeläinten (koira, kissa) lukumäärästä ei ole kattavia tilastoja, joten niitä ei populaatiolaskuissa oteta huomioon. Vastaavasti tablettien kulutus on vähennetty antibioottien kokonaismyynnistä, sillä niitä käytetään lähes pelkästään seuraeläimille.

Yksi PCU vastaa noin 1 kg:a, mutta on syytä muistaa, että se on puhtaasti tekninen yksikkö. Raportissa tuotantoeläinten antibioottien myynti esitetään milligrammoina aktiivista ainetta populaatiokorjausyksikköä kohti (mg/PCU) sekä suhteellisina osuuksina. Yksityiskohtainen kuvaus populaatiokorjausyksiköstä on ensimmäisessä ESVAC-raportissa. Tuloksia tarkastellessa on erityisesti huomioitava, että tuotantoeläinlajien jakauma eri maissa vaihtelee. Kulutustrendejä tulee siksi ennen kaikkea tarkastella maa ja lääkeryhmäkohtaisesti, mutta maiden väliseltä vertailulta ei voi välttyä.

Kokonaismyynnissä ja antotapojen suosiossa suuri vaihtelu

Maakohtaisen kokonaismyynnin vaihtelu ääripäiden välillä on edelleen yli satakertainen. Suomessa populaatiokorjattu kulutus vuonna 2016 oli 16 mg/PCU eli eurooppalaisella mittapuulla meillä käytetään vähän antibiootteja tuotantoeläimille (Taulukko 1.).

Yhteistulosten mukaan ylivoimaisesti suurin osa antibiooteista annettiin Euroopassa eläinryhmille rehun tai juomaveden mukana (87 %) (kuva 1.). Injektiovalmisteiden osuus oli 12 % ja muiden lääkemuotojen 1 %. Suomessa käytetyimpiä olivat injektiovalmisteet (60 %). Rehussa tai juomavedessä annettavien antibioottien osuus oli 30 %. Suomessa lääkittiin siis useimmiten eläinyksilöitä, Euroopassa eläinryhmiä.

Kuva 1. Tuotantoeläinten antibioottien myynti antotavan mukaan Suomessa ja 31 Euroopan maassa vuonna 2020 (EMA/ESVAC 2020). Muut: suun kautta annettavat valmisteet, joita ei anneta rehussa tai juomavedessä sekä kohdunsisäiset valmisteet.

Lääkeryhmistä Euroopassa eniten myytyjä olivat penisilliinit (31 %), tetrasykliinit (27 %) ja sulfonamidit (10 %). Suomessa myydyimpiä olivat penisilliinit (52 %), tetrasykliinit (21 %) sulfonamidit (17 %). Yli 90 % Suomessa myydyistä penisilliineistä oli kapeakirjoista G-penisilliiniä, kun Euroopassa valtaosa oli laajakirjoisia aminopenisilliinejä.

Kriittisen tärkeät mikrobilääkkeet

Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden (WHO:n lista highest priority critically important antimicrobials, HPCIA) eli, 3. ja 4. polven kefalosporiinien, fluorokinolonien, makrolidien ja polymyksiinin myynti vaihteli maiden välillä suuresti. Suomessa niitä käytetään selvästi vähemmän kuin Euroopassa yleensä, tai ei lainkaan (Taulukko 1.)

Suuria muutoksia maakohtaisessa myynnissä

Kaiken kaikkiaan yhdeksässätoista maassa, Suomi mukaan lukien, kulutus väheni yli 5 % vuosina 2011–2020. Neljässä maassa kulutus lisääntyi selvästi (yli 5 %) ja kahdessa pysyi ennallaan. Esimerkiksi Saksassa kulutus väheni vuoteen 2011 verrattuna 60 %, Alankomaissa 56 % ja Ranskassa 50 %. Maakohtaisia trendejä voi tarkastella raportin ’Country reports on sales trends 2010-2018’-osiossa.