Takaisin edelliselle sivulle

Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos: Joka toinen suomalainen ottaa tänään vähintään yhtä lääkettä

Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos: Joka toinen suomalainen ottaa tänään vähintään yhtä lääkettä

23.7.2002

Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos: Joka toinen suomalainen ottaa tänään vähintään yhtä lääkettä

Lääkkeet ovat nykyaikaisen terveydenhuollon eniten käytetty hoitokeino. Päivittäin noin joka toinen suomalainen ottaa vähintään yhtä lääkettä, ja lääkekorvauksia saa vuosittain yli 60 % väestöstä.

Lääkelaitoksen ja Kelan julkaisema Suomen Lääketilasto kertoo, että lääkekustannukset kasvoivat vuonna 2001 edellisvuodesta 12 %. Eniten lisärahaa käytettiin kolesterolilääkkeisiin, mutta myös mm. masennuksen, psykoosien ja kohonneen verenpaineen lääkehoitoon meni rahaa selvästi edellisvuotta enemmän.

Lääkekustannukset jatkoivat kasvuaan

Uudistuva lääkehoito tulee yhä kalliimmaksi. Lääkkeisiin käytettiin viime vuonna rahaa kaikkiaan 1,8 miljardia euroa, mikä oli noin 12 % enemmän kuin vuonna 2000. Myynniltään suurimpia lääkeryhmiä olivat verenkiertoelinten sairauksien lääkkeet sekä hermostoon vaikuttavat lääkkeet. Kolesterolilääkkeiden myynti kasvoi eniten, ja muita suuren kasvun ryhmiä olivat masennuslääkkeet sekä uusimmat astma-, verenpaine- ja psyykenlääkkeet.

Lääkekorvauksia sai viime vuonna 3,4 miljoonaa suomalaista eli noin 65 % koko väestöstä. Väestötutkimusten perusteella voidaan arvioida, että päivittäin noin joka toinen suomalainen ottaa vähintään yhtä lääkettä.

Ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden lääkkeet maksoivat vuonna 2001 keskimäärin 680 euroa korvauksia saanutta kohti, kun vastaava summa työikäisillä oli 314 ja lapsilla 119 euroa. Ikääntyneiden osuus lääkehoidon kokonaiskustannuksista on jo lähes 40 %, vaikka heidän osuutensa väestöstä on 15 %. Lapsia on väestöstä noin viidennes, mutta heidän lääkekulujensa osuus on vain 5 %. Lapset käyttävät väestöosuuteensa verrattuna keskimääräistä enemmän vain antibiootteja, kun vanhuksilla on muita ikäryhmiä enemmän käytössään mm. verenkiertoelinten sairauksien lääkkeitä, psyykenlääkkeitä ja diabeteslääkkeitä.

Rationaalinen lääkehoito voi vähentää muita terveydenhuollon menoja

Lääkkeet voidaan nähdä paitsi kulujen aiheuttajina myös hyötyjä tuottavina panostuksina. Esimerkiksi ilman nykyaikaisia lääkkeitä leikkaushoitoja olisi mahdotonta tehdä. Toisaalta esimerkiksi mahahaavan leikkaushoitoa tarvitaan yhä harvemmin, koska valtaosa tautitapauksista hoidetaan tehokkailla lääkkeillä. Antibiooteilla voidaan parantaa hengenvaarallisia infektioita. Samoin syövän hoitotulokset ovat parantuneet, mihin lääkkeillä on oma osuutensa.

Työikäisten astmapotilaiden työkyvyttömyys on vähentynyt, ja astman vuoksi tarvittavan sairaalahoidon määrä on pienentynyt. Osa näistä muutoksista johtunee astman tehostuneesta lääkehoidosta, joka Suomessa toteutuu melko hyvin suositusten mukaisella tavalla. Uusimpien astmalääkkeiden lisääntyvä käyttö on silti kohottanut astman hoidon kustannuksia enemmän kuin mitä on säästynyt työkyvyn parantumisen ja sairaalahoidon vähenemisen kautta.

Käyttämällä lääkkeitä asianmukaisesti ja rationaalisesti hoidosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Tarpeettomat tai huonosti valitut lääkehoidot aiheuttavat turhia kustannuksia ja lisäävät haittavaikutuksia. Lääkkeiden käytön rationaalisuutta seurataan mm. Suomen Lääketilaston tiedoilla, jotka perustuvat Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisteriin ja Kelan korvausrekisteriin. Lääkekulutusta on voitu vertailla Pohjoismaiden kesken jo 1970-luvulta lähtien.

Suomen Lääketilasto 2001 –julkaisun tiedot ovat saatavilla myös internetistä. Lääkkeiden kulutukseen liittyvät tiedot löytyvät Lääkelaitoksen verkkosivuilta: www.nam.fi/laakeinformaatio/laakekulutustilasto, ja lääkekorvauksiin liittyvät tiedot Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/ Kela tutkii.

Suomen Lääketilasto 2001 on jakelussa viikolla 30. Lisätiedot jakelusta ja painetun kirjan tilaukset:

salesstatistics@nam.fi, faksitse (09) 4733 4297 tai puhelimitse (09) 473 341.

Lisätietoja antavat:

Lääkelaitoksesta:

Tutkimusjohtaja, professori Erkki Palva, puh. (09) 4733 4288, erkki.palva@nam.fi

Kansaneläkelaitoksesta:

Tutkimuspäällikkö Timo Klaukka, puh. 020 434 1969,

matkapuh. 040 757 4937.

 

Katja Lindgren-Äimänen, tiedottaja, Lääkelaitos,

puh. (09) 4733 4209, katja.lindgren-aimanen@nam.fi

Jaa tämä sivu