Huumausainevalvonta

Suomen huumausainelainsäädännön pohjana ovat pääsääntöisesti kansainväliset sopimukset: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuoden 1961 huumausaineyleissopimus ja psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus (1971) sekä Wienissä 20. päivänä joulukuuta 1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehty yleissopimus.

Tämän lisäksi huumausainelain nojalla valvotaan huumausaineina myös Euroopan neuvoston päätöksen (2005/387/YOS) pohjalta uusia psykoaktiivisia aineita sekä kansallisesti huumausaineeksi luokiteltuja aineita.

Huumausaineiden lähtöaineiden valvontaa säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla, jotka puolestaan pohjautuvat vuoden 1988 yleissopimukseen.

Huumausainevalvonnan taustaa

Kansainvälinen huumausainepolitiikka perustuu valtiosopimuksiin, joiden mukaan myös Suomi on sitoutunut ottamaan sopimusosapuolten kesken sovittuja aineita ja valmisteita huumausainevalvontaan. Sopimusten tarkoitus on turvata mahdollisesti psykoaktiivisten aineiden oikea käyttö sekä estää niiden aineiden käyttö, joilla ei ole lääkinnällistä tarkoitusta.

Yleissopimukset luokittelevat aineet eri listoihin riippuen siitä, mikä on aineiden terapeuttinen hyödyllisyys, ja mitkä ovat arvioidut väärinkäytön riskit.

Suomen huumausainelain (373/2008) 5 §:n yleiskiellon mukaan huumausaineeksi määritellyn aineen tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty. Kiellon rikkominen on säädetty rangaistavaksi rikoslain (39/1889) 50 luvussa.

Sopimuksien mukaisesti kiellosta voidaan siis poiketa lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa tarkoituksissa.

Valtiosopimuksiin sitoutuneissa maissa on tyypillisesti yksi huumausaineiden lupamenettelyissä toimivaltainen viranomainen. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toimii huumausainelainsäädännön mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena.

Fimea myöntää huumausaineiden tuonti-, vienti-, valmistus- ja käsittelylupia lääkinnällisiin, tieteellisiin ja tutkimuksellisiin tarkoituksiin sekä huumausaineen toteamiseksi käytettäväksi.

Huumausaineiden lähtöaineiden valvonnan taustaa

Huumausaineiden lähtöaineisiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia koskien huumausaineiden lähtöaineiden käsittelyä. Nämä Euroopan unionin sisäkaupan ja ulkokaupan lähtöaineasetuksien säännökset sekä niiden toimeenpanoasetus on myös pantu täytäntöön Suomen huumausainelailla.

Asetukset pohjautuvat vuoden 1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehtyyn yleissopimukseen, jonka sopimusosapuolena EU on.

Huumausaineiden lähtöaineita ovat em. asetuksissa listatut kemikaalit, joita keskeisimmin käytetään väärinkäytetyimpien huumausaineiden valmistuksessa. Näistä lähtöaineista muutamia käytetään myös lääkeaineina.

Efedriini- ja pseudoefedriinivalmisteita lukuun ottamatta lähtöainevalvonta ja lupamenettelyt eivät kohdistu Euroopan parlamentin ja neuvoston ihmis- ja eläinlääkedirektiivin mukaisiin lääkevalmisteisiin.

Fimea toimii sisäkaupan ja ulkokaupan lähtöaineasetuksissa ja lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

Fimea myöntää myös huumausaineiden lähtöaineille tuonti- ja vientilupia sekä käsittelylupia, minkä lisäksi tehdään päätöksiä toimijoiden rekisteröitymisestä.

Kuluttajamarkkinoilta kielletyt psykoaktiiviset aineet

Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjen psykoaktiivisten aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen on kiellettyä.

Kuitenkin yliopisto, tieteellinen tutkimuslaitos sekä elinkeinonharjoittaja saavat tuoda maahan ja varastoida kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita perustellusta syystä tutkimus- tai teollista toimintaansa varten.

Kyseessä olevasta aineesta ja toiminnasta on tällöin tehtävä ennen maahantuontia ilmoitus Fimeaan.

Lisäksi kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 15 päivänä, on toimitettava yhteenveto maahantuotujen ja varastoitujen aineiden määristä sekä keskeiset tiedot käytetyistä aineista ja tutkimus- tai tuotantotoiminnasta.

Lisätietoa

  • Peltomaa Erik
    erikoistutkija puh. 0295223238