Rokotteet

Rokotteet ovat taudinaiheuttajia tai niiden osia, joilla pyritään aikaansaamaan vastustuskyky tartunnalle tai taudin puhkeamiselle. Rokotteet vaikuttavat siten, että ne käynnistävät vasta-ainetuotannon tai muodostavat soluvälitteisen immuniteetin.

Rokotteilla suojellaan väestöä yleisiltä tai vakavilta tartuntataudeilta.

Rokotteet jaotellaan tavallisesti sen perusteella, sisältävätkö ne eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia vai eivät. Eläviä heikennettyjä rokotteita ovat monet virusrokotteet ja BCG- eli tuberkuloosirokote. Valtaosa nykyisin käytössä olevista rokotteista ei sisällä heikennettyjä taudinaiheuttajia, vaan joko inaktivoituja eli kokonaisia tapettuja taudinaiheuttajia, pilkottuja taudinaiheuttajia tai niiden pintarakenteita tai toksoideja (turvallisiksi muokattuja bakteerimyrkkyjä).

Vanhimpia ja tutuimpia ovat rokotteet hinkuyskää, kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan, niillä suomalaiset on rokotettu jo 1940–50 luvuilta lähtien. Viimeisin lisäys tyttöjen rokotusohjelmaan on papilloomavirusrokote (2013).

Kansallisen rokotusohjelman rokotteilla suojellaan väestöä yleisiltä tai vakavilta tartuntataudeilta. Eräät ohjelman rokotteet on kohdistettu vain riskiryhmille, kuten hepatiitti- ja BCG-rokotteet. Riskiryhmille sairastuminen on erityinen riski joko perussairauden tai altistuksen takia. Erityinen tartuntatautien riskiryhmä ovat matkailijat. He voivat hankkia omatoimisesti rokotuksen monia matkakohteen tartuntatauteja vastaan.

Rokotteita annetaan perinteisesti pistämällä lihakseen tai ihon alle, mutta käytössä on myös suun kautta otettavia tai nenään suihkutettavia rokotteita, kuten kolera-, lavantauti-, rotavirus- ja influenssarokotteet.

Fimea vastaa kansallisten myyntilupahakemusten arvioinnista ja myyntiluvista. Suomessa on myyntilupa 110 rokotteelle, mutta niistä vain noin 50 on tällä hetkellä meillä kaupan. Nykyisin monet rokotteet saavat myyntiluvan Euroopan lääkevirastoon keskitetyllä lupamenettelyllä.

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään ainoastaan myyntiluvallisia rokotteita. Rokotusohjelman rokotteiden tehoa ja turvallisuutta seurataan aktiivisesti ohjelman alkuvaiheessa, rokotuskattavuutta seurataan määrävälein rekisteriotannalla.

Myyntiluvan saaminen edellyttää korkeatasoista valmistustekniikkaa ja rokotteen laatuominaisuuksien tarkkaa määrittelyä ja valvontaa. Sen lisäksi rokotteen teho ja turvallisuus tulee osoittaa vakuuttavasti. Tehon suora osoittaminen ei tosin ole kaikissa tapauksissa mahdollista esimerkiksi, jos tauti on hyvin harvinainen. Tällöin teho voidaan joutua päättelemään epäsuorasti immuunipuolustuksen reaktioista tai tartuntojen tai taudinaiheuttajien kantajuuden vähenemisestä.

Kaikista rokotteista, tarvittavista resepteistä ja kustannuksista saa lisätietoa lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ovat maksuttomia.

Kansallinen rokotusohjelma

Suomen kansallisen rokotusohjelman laatimisesta ja valvonnasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Rokotusohjelman toteuttamisesta vastaavat kunnat.

Kansalliseen rokotusohjelmaan hyväksymisen edellytyksenä on, että:

  • rokottamisesta seuraa kansanterveydellisesti merkittävää tautien vähenemistä
  • rokote on yksilölle turvallinen
  • rokotteen laajasta käytöstä ei ole odotettavissa väestötasolla hyötyyn nähden liiallisia haittoja ja
  • tarvittavan taloudellisen panostuksen pitäisi olla saavutettavaan terveyshyötyyn nähden kohtuullinen.

Ilmoita rokotteiden haittavaikutuksista

Kaikkiin rokotuksiin liittyy myös haittavaikutuksia, joista tavallisimpia ovat paikallisreaktiot pistoskohdassa (esim. punotus tai kovettuma).

Kaikkein harvinaisimpia haittavaikutuksia ei ole mahdollista saada selville ennen rokotteen laajaa käyttöä. Siksi uusien rokotteiden mahdollisia haittoja seurataan tarkasti, ja kaikista epäillyistä haittavaikutuksista on tärkeä ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Rokotteiden haittavaikutusepäilyistä ilmoittaminen on terveydenhuollon ammattilaisille pakollista tartuntatautilain nojalla. Haittavaikutusilmoituksen voi tehdä myös rokotteen saaja.