Järkevän lääkehoidon edistäminen
Lääkkeiden käytön haasteet
Suomen väestö ikääntyy kansainvälisesti verrattuna hyvin nopeasti. Ikääntyneillä voi olla useita pitkäaikaisia sairauksia, jotka lisäävät lääkkeiden käyttöä merkittävästi. Lääkemäärän lisääntyessä kasvaa lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutusten vaara. Jo joka neljännen ikäihmisen arvioidaan kokevan merkittävää lääkehaittaa. Turha monilääkitys heikentää potilaan elämänlaatua sekä aiheuttaa tarpeettomia lääke- ja hoitokustannuksia. Lääkkeiden liikakäytön lisäksi ongelmana voi olla niiden alikäyttö.
Lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön liittyviä ilmiötä on viime vuosikymmeninä kuvattu varsin kattavasti kansainvälisessä ja kotimaisessa kirjallisuudessa. Tutkimusten tuottamasta tietomäärästä huolimatta potilaiden lääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat tänä päivänäkin varsin tuttuja kaikille terveydenhuollon yksiköissä toimiville ammattilaisille.
Maailman terveysjärjestö WHO asetti järkevän lääkehoidon toteutumisen tavoitteeksi vuonna 1985. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas saa oikeat lääkkeet oikea-aikaisesti, käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti ja hyötyy niistä.
Työkaluja lääkehoidon optimointiin
Seuraavassa esitellään eriasteisia lääkehoidon arviointeja, joiden kuvaukset pohjautuvat Lääkepolitiikka 2020 –asiakirjan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2) määritelmiin. Arviointien kuvauksia työstettiin Moniammatillisessa verkostossa yhdessä potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa.
Hoitotyön arjessa lääkehoidon arviointien syvällisyys ja laajuus vaihtelevat potilaan tarpeiden mukaan. Todellisuudessa terveydenhuollon arjessa on tunnistettavissa useita eri laajuudessa tehtäviä lääkehoidon arviointeja. Arviointeja voidaan tehdä erilaisilla kokoonpanoilla yhden tai useamman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Arviointimalli on käytännössä aina sovitettava yhteen paikallisten hoitoprosessien kanssa. Usein arviointeja on nimetty paikallisesti uudelleen. Lääkehoitojen arviointien suorittamisessa on tärkeintä miettiä lopputulosta eli sitä, että potilaan lääkitys tulee tarkoituksenmukaiseksi.
Lääkityksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa kaikille säännöllisesti lääkkeitä käyttäville. Käytettävissä olevilla resursseilla tämä ei ole aina mahdollista. Moniammatillinen verkosto määritteli riskitekijöitä lääkehoito-ongelmien tunnistamisen helpottamiseksi.
Tässä esitettyjen arviontien kuvausten tavoitteena on määrittää eri arviointitasojen vähimmäisvaatimukset. Tämä helpottaa potilaan hoitoon osallistuvia ammattilaisia ymmärtämään, mitä potilaalle on vähintään tehty, kun tietyn arvioinnin suorittaminen on kirjattu potilasasiakirjoihin. Kuvaukset toimivat viitekehyksenä toimintamallien paikallisessa kehittämistyössä.
Arviointien kuvaukset sisällytettiin vuonna 2016 julkaistuun kansalliseen ohjeistukseen.
Lääkehoito-ongelmien tunnistaminen (pdf)
Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistaminen (pdf)
Lääkityksen tarkistus (pdf)
Lääkehoidon arviointi (pdf)
Lääkehoidon kokonaisarviointi (pdf)
Lue lisää
Julkaisuja:
Mäntylä A, Kumpusalo-Vauhkonen A, Järvensivu T. Miten tunnistan lääkitysongelmaisen potilaan ja laitan lääkityksen kuntoon? Sic! 2015; 1:46–47
Mäntylä A, Kumpusalo-Vauhkonen A, Järvensivu T. Moniammatillinen verkosto kokoaa kaikki toimijat kehittämään järkevää lääkehoitoa. Sic! 2014; 4: 37
Räisänen J, Auvinen K, Hintsanen S, Miettunen R. Sulkavan kotisairaanhoidon potilaat hyötyvät lääkehoidon moniammatillisesta arvioinnista Sic! 2014; 4: 38-40.
Ahonen A, Damsten-Puustinen H, Vänttinen M. KYSin yhteispäivystyksessä tehdään tiimityötä iäkkäiden lääkityksen parantamiseksi. Sic! 2014; 3: 53–54.
Kvarström K, Kalliomaa N, Blomqvist M, Hovinen M, Wollsten G-L. Potilaiden lääkityksen arviointi Kirkkonummen kotisairaanhoidossa. Sic! 2014; 2: 50–51.
Miettinen P, Kaarlonen L, Jaakkola-Anderson A, Zambrano J, Andelmin P. Vanhus kaatuu – onko lääkityksellä osuutta? Sic! 2014; 1: 52–53.
Laitinen K, Ronkainen M, Korhonen MT, Paasisalo A. Lääkeongelma voidaan tunnistaa terveyskioskilla. Sic! 2013; 4: 42–43.
Riukka L, Jaakkola N, Peltomäki P. Moniammatillista lääkitysten arviointia myös kotihoidon asiakkaille. Sic! 2013; 3: 47–48.
Ahonen J, Karjalainen M, Kuohukivi A, Ojala R. Pitkäaikaispotilaiden lääkehoidon järkeistäminen palvelukeskuksessa. Sic! 2013; 2: 40–41.
Mäntylä A, Kumpusalo-Vauhkonen A, Järvensivu T. Lääkkeiden käytön haasteet - ratkaisuja moniammatillisilta tiimeiltä ja kansalliselta verkostolta. Sic! 2013; 2: 42–45.
Järvensivu T, Kumpusalo-Vauhkonen A, Mäntylä A: Lääkkeiden järkevän käytön kehittäminen moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa. Dosis 2013; 29: 11–9.
Kallio S. Moniammatillinen yhteistyö ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi verkostotyöskentelyn viitekehyksessä. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto. 2014.
Fimean iäkkäiden lääkityksen tietokanta tukee iäkkäiden turvallisempaa lääkehoitoa
Iäkkäiden lääkityksen tietokanta
Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2