Uutiset-näyttösivun murupolku
Lähes puolet odottavista äideistä käyttää reseptilääkkeitä
Lähes puolet odottavista äideistä käyttää reseptilääkkeitä
Suomessa lähes puolet (49 %) raskaana olevista naisista käyttää ainakin yhtä reseptilääkettä raskauden aikana ja yli viidennes (22 %) raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Odottavat äidit käyttävät lääkkeitä pääosin kroonisten sairauksien, kuten astman ja epilepsian, tai äkillisten hengitystietulehdusten hoitoon. Kuudella prosentilla odottavista äideistä oli Kelan erityiskorvausoikeus jonkin kroonisen sairauden vuoksi. Tiedot ilmenevät Lääkelaitoksen, Stakesin ja Kelan pilottitutkimuksesta.
Raskauden ja imetyksen aikaista lääkkeiden käytön turvallisuutta tutkitaan tehostetusti
Lääkelaitos, Stakes ja Kela ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää äitien turvallista ja oikeaa lääkkeiden käyttöä raskauden ja imetyksen aikana. Hankkeessa tutkitaan raskauden ja imetyksen aikaisen lääkkeiden käytön laajuutta ja vaikutuksia sikiön ja syntyneen lapsen terveyteen.
Hanke tuottaa tietoa ensisijassa lääketurvallisuudesta vastaavalle Lääkelaitokselle sekä Kelalle ja Stakesille lääkkeiden käytöstä, turvallisuudesta ja haittavaikutuksista raskauden ja imetyksen aikana. Tuloksena luodaan pysyvä raskaudenaikaisten lääkkeiden käytön, lääketurvallisuuden ja lääkkeiden haittavaikutusten seurantajärjestelmä, joka on merkittävä myös kansainvälisesti.
Tietoa yleisesti käytettyjen lääkkeiden turvallisuudesta odotusaikana
”Tavoitteena on tukea lääkehaittojen minimointia oikealla lääkehoidolla. Uusien turvallisuussignaalien lisäksi aineistosta voidaan myös tutkia yleisesti käytettyjen lääkkeiden turvallisuutta raskauden ja imetyksen aikana”, toteaa Lääkelaitoksen lääketurvaosaston osastopäällikkö, professori Erkki Palva.
Osa reseptilääkkeistä tiedetään haitallisiksi, mutta kaikista yleisestikään käytössä olevista lääkkeistä ei ole saatavilla tutkittua tietoa lääkkeiden vaikutuksista odottavan äidin ja sikiön terveyteen. Pilottiaineistosta vuosilta 1995 – 2001 ei löytynyt viitteitä aiemmin tuntemattomista lääkkeiden aiheuttamista sikiövaurioista.
Sikiövaurioista vain pieni osa on lääkkeiden seurausta. Perimän lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristöstä tulevat muut altistajat - alkoholi, tupakka, huumeet, ympäristökemikaalit ja foolihapon puute. Sattuma ja tuntemattomat tekijät selittävät silti yli puolet sikiövaurioista. Ensisynnyttäjien kohonnut keski-ikä lisää myös riskiä raskaudenaikaisille terveysongelmille.
Tilapäinen lääkitys vaarantaa ani harvoin sikiön terveyden, ja äidin välttämättömän lääkehoidon laiminlyönti voi olla suurempi vaara sikiölle kuin taudin hoitoon käytetty lääkitys.
Lisätietoja:
Osastopäällikkö, professori Erkki Palva, Lääkelaitos, puh. (09) 4733 4288
Terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Timo Klaukka, Kela, puh. 020 634 1969
Projektipäällikkö Miia Artama, Stakes,
puh. (09) 3967 2640, gsm 040 566 5960
Pilottitutkimuksen tuloksia on esitelty 3.6.2008 Lääkehoito ja raskaus -seminaarissa, jonka esitykset ovat saatavilla Lääkelaitoksen verkkosivuilta (ks. alla). Pilottitutkimuksen tulokset julkaistaan vuoden 2008 aikana Stakesin raportteja-sarjassa.
Lääkehoito ja raskaus -seminaarin esitykset
Lääkehoito ja raskaus: lääkevalvonnan näkökulma (osastopäällikkö, professori Erkki Palva, Lääkelaitos)
Lääkehoito ja raskaus: Lääkelaitoksen, Kelan ja Stakesin uusi yhteistyöhanke (projektipäällikkö Miia Artama, Stakes)
Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö (projektipäällikkö Miia Artama, Stakes)
Lääkkeet ja perinataaliterveys (kehittämispäällikkö Mika Gissler, Stakes)
Lääkkeet ja epämuodostumat (erikoistutkija Annukka Ritvanen, Stakes)
Osatutkimukset joistakin lääkkeistä (erikoislääkäri Heli Malm, Teratologinen tietopalvelu)