Sisältöjulkaisija

null Lääkehoito hallussa? Tätä pohditaan Lääkehoidon päivänä 12.3.2020

Lääkehoito hallussa? Tätä pohditaan Lääkehoidon päivänä 12.3.2020

12.3.2020

Lääkehoidon päivän teema ”Lääkehoito hallussa?” haastaa kaikki lääkkeiden käyttäjät pohtimaan, tietääkö omista lääkkeistään riittävästi. Useimmiten lääkkeen käyttäjä tai pitkäaikaissairas itse on vastuussa lääkkeensä ottamisesta – ja siten lääkehoidon onnistumisesta.

Oman lääkehoitonsa seurannan tueksi julkaistaan Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA, joka ohjaa tarvittaessa kysymään lisää terveydenhuollon tai apteekin ammattilaiselta. Tuoreen Lääkebarometrin tulokset antavat myös kahtiajakoisen kuvan väestötason edellytyksistä lääkehoitojen hallintaan. Ajantasainen lääkityslista löytyy vain noin joka viidenneltä vastaajalta.
 

Lääkkeiden käyttäjien tueksi julkaistaan Lääkehoidon onnistumisen LOTTA-tarkistuslista

LOTTA-tarkistuslistassa on kahdeksan kysymystä lääkehoidostasi, joiden avulla voi itse varmistaa, että lääkehoito on kunnossa. Jos vastaa useaan kysymykseen ”kyllä” tai ”en osaa sanoa”, tai mikäli tarkistuslistan täyttäminen herättää kysymyksiä, on hyvä ottaa yhteyttä apteekkiin, lääkäriin tai hoitajaan. LOTTA-tarkistuslista on kehitetty erityisesti yli 65-vuotiaille lääkkeiden käyttäjille Helsingin yliopiston tutkijoiden toimesta.

Tarkistuslistan voi täyttää itse tai yhdessä läheisen kanssa. Myös apteekissa voidaan auttaa ja vastata, jos herää kysymyksiä. Täytetty tarkistuslista kannattaa ottaa mukaan, kun asioi terveydenhuollossa. Listan voi näyttää hoitavalle lääkärille, hoitajalle tai apteekin ammattilaiselle.

Tarkistuslistan kysymykset kartoittavat lääkehoidon riskitekijöitä

LOTTA-tarkistuslistan kysymykset kartoittavat lääkehoidon hallintaa kolmesta eri teemasta:

  • kysytään ajantasaisen lääkityslistan olemassa oloa ja hoitoon osallistuvien lääkäreiden määrää
  • kysytään käyttäjän omaa näkemystä lääkehoidon tavoiteltujen vaikutusten ja mahdollisten haittavaikutusten seurannasta sekä lääkehoidon kestoa
  • kysytään lääkkeiden käytön sujumisesta arjessa.

Listan haittaoirekysymys kartoittaa iäkkäille ongelmallisiksi luokiteltujen lääkeaineiden, kuten antikolinergien, bentsodiatsepiinien, antipsykoottien, opioidien ja antidepressanttien, sekä iäkkäiden yleisesti käyttämien ja hoitosuositusten mukaisten lääkehoitojen (esim. diabeteslääkkeet, verenpainelääkkeet, α1-salpaavat eturauhaslääkkeet) tyypillisiä haittoja. Tiedonkulun ongelmat eri terveydenhuollon yksiköiden välillä ja lääkehoidon kokonaishallinnan puute ovat riskejä erityisesti iäkkäiden järkevälle lääkehoidolle.

Tuoreen Lääkebarometri 2019 -väestökyselyn tulokset antavat kahtiajakoisen kuvan väestötason edellytyksistä lääkehoidon hallintaan

Lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävät kyselyyn vastaajat tiesivät kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Suurin osa vastaajista myös seurasi terveydentilaansa ja lääkehoitonsa onnistumista muun muassa tarkkailemalla omaa yleistä vointiaan, omamittauksin tai seuraamalla painoaan ja laboratoriomittausten tuloksia.

Lisäksi halu osallistua lääkkeiden valintaa koskevaan päätöksentekoon yhdessä lääkärin kanssa oli yleistä. Suurin osa vastaajista koki lääkkeiden auttavan ihmisiä elämään pidempään ja parempaa elämää. Nämä seikat antavat hyvän pohjan lääkehoidon hallintaan ja lääkehoitoon sitoutumiseen.

Sen sijaan huolestuttavaa on, että ajantasainen lista käyttämistään lääkkeistä oli vain noin joka viidennellä vastaajalla.

Eri pitkäaikaissairauksissa oli myös suuria eroja siinä, miten hyvin lääkehoidon koettiin auttaneen sekä kuinka usein pitkäaikaissairaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaista yleisimmin terveydenhuoltoon ovat yhteydessä syöpää, masennusta tai muuta mielenterveydenhäiriötä sairastavat. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lääkärit määräävät lääkkeitä liian paljon. Joka kolmas vastaajista koki lääkäreiden luottavan lääkkeisiin liikaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2019 Taloustutkimuksen internetpaneeliin kuuluvalle 18–79-vuotiaille henkilölle. Yhteensä kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä. Vastaajista 55 % oli naisia ja vastaajista 64 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus.

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisen väestön kokemuksia lääkehoidoista, mielipiteitä lääkkeistä, näkemyksiä lääkehoidon seurannasta, terveyden lukutaitoa ja osallistumista lääkehoitoa koskevaan päätöksentekoon. Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista on vastannut Fimea.

Lääkehoidon päivä toteutetaan nyt kahdeksannen kerran

Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, joka toteutetaan paikallisesti eri puolilla Suomea. Tavoitteena on lisätä keskustelua lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomen muun muassa apteekeissa ja terveysasemilla. Oman paikkakuntansa tilaisuuksia voi etsiä Lääkehoidon päivän tapahtumailmoituksista.

Lue lisää

Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA ja sen käyttöohjeet käyttäjille ja ammattilaisille

Lääkebarometri 2019 -väestökyselyn tulokset

Lääkehoidon päivän tapahtumat

Lääkehoidon päivä

Lisätietoja antaa

  • Katri Hämeen-Anttila, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, p. 029 522 3513
  • Johanna Jyrkkä, tutkija, p. 029 522 3514
  • Päivi Kiviranta, kehittämissuunnittelija, p. 029 522 3522
  • Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi