Uutiset-näyttösivun murupolku

Iäkkäiden koronarokottaminen jatkuu THL:n suositusten mukaisesti

21.1.2021

Julkisuudessa keskustellaan koronarokotteen saaneiden hauraiden hoivakotiasukkaiden menehtymisistä Norjassa. Asiaa selvitellään parhaillaan perusteellisesti. Tämänhetkisen tiedon mukaisesti rokotteen ei epäillä aiheuttaneen menehtymisiä, eivätkä Norjan viranomaiset ole muuttaneet suosituksiaan rokottamisen suhteen.

Kaikilla Norjassa menehtyneillä hoivakotiasukkailla on ollut vaikeita perussairauksia, minkä lisäksi osa heistä on ollut saattohoidossa. Iäkkäiden hoivakotiasukkaiden riski menehtyä perussairauksiinsa lyhyelläkin aikavälillä on suuri. Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa. Koska rokottaminen koronavirusta vastaan ei estä sairastumista tai menehtymistä muihin sairauksiin, näitä menehtymisiä tulee tapahtumaan myös rokottamisen jälkeen. Tällaisten tapahtumien ajallinen yhteys rokottamiseen saattaa kuitenkin herättää epäilyn rokotteen aiheuttamasta haittavaikutuksesta.

Suomessa THL suosittelee, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä ei rokoteta. Muutoinkin heikkokuntoisten, hauraiden henkilöiden rokottamisesta päätetään tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

Rokotteiden turvallisuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti

Rokotteiden, kuten muidenkin lääkkeiden, turvallisuusseuranta on jatkuvaa toimintaa. Turvallisuustietoa kertyy esim. haittavaikutusilmoituksista, tutkimuksista ja julkaistusta kirjallisuudesta. Kertyvästä tiedosta etsitään koko ajan signaaleja mahdollisista turvallisuusongelmista. Uusissa Covid19-rokotteissa tätä jatkuvaa turvallisuuden seurantaa tehdään erityisen aktiivisesti ympäri maailmaa. Myös Suomessa kerättävät haittavaikutusilmoitukset ovat osa tätä kansainvälisessä lääkeviranomaisyhteistyössä tehtävää turvallisuusseurantaa. Jos turvallisuusongelma perusteellisen tieteellisen arvioinnin jälkeen varmistuu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin rokotettavien turvallisuuden varmistamiseksi.

Suomessa ilmoitetut epäillyt haittavaikutukset

Suomessa ilmoitetut epäillyt rokotteiden haittavaikutukset tallennetaan Fimean haittavaikutusrekisteriin ja toimitetaan edelleen myös Euroopan lääkeviraston EMAn haittavaikutustietokantaa. Fimea tekee rokoteturvallisuuden seurannassa aktiivista yhteistyötä THLn kanssa, joka omalta osaltaan seuraa kansallisen rokotusohjelman turvallisuutta. Haittavaikutusilmoitusjärjestelmän tarkoituksena on etsiä ja selvittää aiemmin tunnistamattomia harvinaisia haittavaikutuksia.

Fimea julkaisee verkkosivuillaan tietoja ilmoitetuista, epäillyistä COVID-19-rokotteiden haittavaikutuksista. Tiedoissa julkaistaan Suomesta tulleiden ilmoitusten määrät ja yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset. Tietoja päivitetään 1-2 päivän välein.

THL:n antaman tiedon mukaan Suomessa on annettu 78300 rokoteannosta 21.1.2021 mennessä. Fimeaan on tähän mennessä tullut koronarokotteista 58 haittavaikutusilmoitusta. Toistaiseksi ilmoituksia on tullut vain ensimmäisenä myyntiluvan saaneesta Comirnaty-rokotteesta.

Yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat olleet eriasteiset allergiset reaktiot (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktiot ja rokotusraajan särky, lihaskipu, suurentuneet imusolmukkeet sekä pahoinvointi/huonovointisuus, väsymys/voimattomuus, päänsärky ja vilunväristykset. Pääosa ilmoitetuista haittavaikutuksista on mainittu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa. Valmisteyhteenvedossa mainitut haittavaikutukset on otettu huomioon arvioitaessa rokotteiden hyöty/haitta -suhdetta myyntiluvan myöntämisen yhteydessä. Fimeaan ei ole tullut yhtään ilmoitusta epäillystä kuolemaan johtaneesta haittavaikutuksesta. Mitään toimenpiteitä vaativaa turvallisuushuolta ei myöskään ole tullut esiin ja rokottaminen jatkuu THL:n suositusten mukaisesti ennallaan.