Takaisin edelliselle sivulle

Fimea julkaisi selkokielistä tietoa masennus- ja verenohennuslääkkeistä

Fimea julkaisi selkokielistä tietoa masennus- ja verenohennuslääkkeistä

2.4.2014

Fimea on julkaissut kahdesta arviointiraportistaan tiivistelmät selkosuomeksi. Tiivistelmissä vertaillaan kahden masennuslääkkeen (essitalopraami ja sitalopraami) ja kahden verenohennuslääkkeen (dabigatraani ja varfariini) käyttöä, hyötyjä, haittoja ja kustannuksia.

Selkokeskus on myöntänyt tiivistelmille selkologon osoittamaan, että teksti on selkokielistä. Selkokeskuksen määritelmän mukaan selkokieli on ”kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi”.

Selkokieliset tiivistelmät on suunnattu kaikille lääketietoa tarvitseville ja erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat, aivohalvaukseen sairastuneet sekä äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat. Jatkossa samankaltaisia tiivistelmiä julkaistaan myös ruotsiksi.

Tiivistelmät pohjautuvat Fimean laatimiin lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeihin, joissa huomioidaan lääkehoidon vaikutusten ja turvallisuuden lisäksi muun muassa taloudellisia, organisatorisia, sosiaalisia ja eettisiä näkökohtia.

Selkokielisen lääketiedon tarve havaittiin lääkeinformaatioverkostossa

Fimean koordinoimassa lääkeinformaatioverkostossa havaittiin, että lääkkeistä ei juurikaan ole tarjolla selkokielistä tietoa. Tästä syystä alettiin pohtia, miten Fimea voisi osallistua selkokielisen lääketiedon tuottamiseen.

Selkokeskus järjesti helmikuussa Fimean asiantuntijoille räätälöidyn koulutustilaisuuden. Koulutuksen pohjalta selkokielisen lääketiedon laatiminen on jatkossa helpompaa.

Fimea pyytää kommentteja selkokielisestä lääketiedosta

Fimea laatii vuosittain viidestä kymmeneen arviointiraporttia lääkkeiden hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta. Jokaisesta raportista kirjoitetaan yleiskielinen tiivistelmä, joka on suunnattu terveydenhuollon asiantuntijoille ja muille aiheeseen perehtyneille. Lisäksi julkaistaan selkokielinen potilastiivistelmä.

Fimea ottaa mielellään vastaan palautetta selkotiivistelmien tasosta ja tarpeellisuudesta. Aiheeseen liittyviä vapaamuotoisia kommentteja voi lähettää sähköpostilla kehittämispäällikkö Katri Hämeen-Anttilalle (etunimi.sukunimi@fimea.fi).

Lue lisää:

Selkotiivistelmä: Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu (pdf)

Selkotiivistelmä: Masennuslääke essitalopraamin ja sitalopraamin vertailu (pdf)



Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi



Arviointiraportti: Dabigatraani (pdf)

Arviointiraportti: Essitalopraami (pdf)



Lääkeinformaatioverkosto Innokylässä



Selkokeskus

Lisätietoja:

Piia Rannanheimo, lääketaloustieteilijä, p. 029 522 3517 (tiivistelmien asiasisältö)

Katri Hämeen-Anttila, kehittämispäällikkö, p. 029 522 3513 (lääkeinformaatioverkosto)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi.

Jaa tämä sivu